Villakoira on todella monipuolinen koirarotu, jonka kanssa on ilo harrastaa melkeinpä mitä vain. Se on paitsi silmää hivelevä näky lennokkaine liikkeineen ja ryhdikkäine olemuksineen, myös luonteeltaan erittäin miellyttävä. Villakoira on aina valpas ja iloinen, sekä hyvin älykäs. Se on oppivainen ja helppo kouluttaa, koska se haluaa useimmiten miellyttää omistajaansa. Joskin oman haasteensa koulutustilanteisiin asettaakin juuri villakoiran älykkyys, joka saattaa paikoitellen päihittää omistajankin älykkyyden.

Villakoirissa on vara mistä valita itse kullekkin sopivin vaihtoehto niin kokovariaatioiden kuin värinkin puolesta. Villakoirat jaetaan neljään eri kokoluokkaan. Pienin koko on toyvillakoira, joka on säkäkorkeudeltaan korkeintaan 28 cm. Pienen pakkauksen ei kuitenkaan saa antaa hämätä; toyvillakoirakin on koira siinä missä isommatkin ja vaatii liikuntaa sekä muita aktiviteettejä elämäänsä. Kääpiövillakoira on kooltaan 28 cm-35 cm ja keskikokoinen villakoira puolestaan 35 cm-45 cm. Keskikokoista villakoiraa luonnehditaan usein villakoirista eloisammaksi kokomuunnokseksi ja sellainen mielikuva minullakin on. Keskikokoinen villakoira on sopivan kokoinen kaveri moneen puuhaan; se ei ole mikään pikkukoira ja selviytyykin kokonsa puolesta monenlaisessa maastossa ja erilaisissa tehtävissä, mutta on kuitenkin tarpeeksi pieni kannettavaksi jonkin matkaa myös kainalossa. Isovillakoira onkin sitten jo aika kookas tapaus, säkäkorkeus on peräti 45 cm-60 cm, johon sallitaan vielä 2 cm lisää. Villakoiria on viittä eri väriä ja nämä ovat: musta, valkoinen, ruskea, harmaa ja aprikoosi.
 
   


Villakoira kaipaa paljon liikuntaa ja aktiviteetteja ollakseen onnellinen. Mitä suurempi koko, sitä enemmän liikuntaa tarvitaan. Kuitenkin myös toyt ja kääpiöt ovat luonteeltaan aktiivisia siinä missä isommatkin ja näin ollen vaativat myös kanavat, joiden kautta purkaa tarmoaan. Erilaiset aivotyötä vaativat tehtävät ovat myös tämän rodun edustajille mieleen, koska ne nauttivat saadessaan valjastaa terävän älynsä käyttöönsä. Villakoiria on usein totuttu näkemään näyttelykehissä katseenvangitsijoina upeine turkkeineen. Villakoira on toki mahtava näyttelykoira, mutta sen monipuolisuus tarjoaa paljon enemmänkin mahdollisuuksia. Oppivaisen ja aktiivisen luonteensa vuoksi villakoira onkin erinomainen valinta kumppaniksi tottelevaisuuskoulutukseen tai agilitykentille. Sen kanssa on helppo kokeilla myös vähän harvinaisempia lajejakin, kuten vaikkapa jäljestystä. Vain mielikuvitus on rajana!

Villakoira, jonka turkki on asianmukaisesti hoidettu ja kauniisti leikattu on kerrassaan ilo silmälle. Upea tuuhea turkki vaatii kuitenkin paljon työtä pysyäkseen siistinä ja takuttomana. Turkin työläyden vuoksi villakoiraa kutsutaankin ns."turkkiroduksi". Turkki tulee pestä ja föönata suoraksi noin 2-4 viikon välein, sekä siistiä trimmaamalla, eli leikkaamalla turkkia ja ajelemalla koneella kuono, tassut, hännäntyvi ja vatsan alunen. Koirakohtaisesti turkkia täytyy harjata pesujen välilläkin, mutta mottona kannattaa pitää sitä, että kun turkki alkaa takkuuntua, se on likainen ja tällöin myös pestävä. Kun turkin pitää puhtaana eikä tingi föönauksesta, turkki on mielestäni suhteellisen helppo pitää kunnossa. Oma lukunsa ovat kotikoirat, joiden lyhyeksi leikattu turkki on jo mielestäni melko helppohoitoinen, joskin nekin pitää pestä säännöllisin väliajoin. Jokaisen villakoiran omistajan on syytä opetella heti pentuajoista lähtien perusturkinhoito pesuineen ja föönauksineen sekä konetöineen. Trimmauksen suhteen kannattaa ainakin aluksi kääntyä ammattitaitoisen trimmaajan tai kasvattajan puoleen, joilta saa myös hyviä neuvoja. Turkin mallin suhteenkin on olemassa erilaisia leikkausvaihtoehtoja, kuten Skandinaavinen leijona, Mannermainen leijona eli continental, Englantilainen leijona, lammasleikkaus ja terrierileikkaus. Vaikka villakoiran turkki onkin työläs, on se myös todella kaunis katsella ja koska villakoirasta ei lähde lainkaan karvaa, voi imurointiin käytettävän ajan kuluttaa hyvillä mielin puudelin turkin hoitoon:)
 


Joskus villakoirista kuulee puhuttavan "allergiavapaana" rotuna. Valitettavasti tämä ei pidä paikkaansa, sillä villakoira on koira siinä missä muidenkin rotujen edustajat ja täten ne myös allergisoivat yhtälailla kuin muutkin rodut. Toki on ihmisiä, jotka ovat herkistyneet vain joillekkin roduille ja sietävät muita rotuja jopa samassa sängyssä kanssaan. Mielestäni ennen koiran hankintaa tulisi varmistua ettei allergisia oireita tule, etenkin jos on taipuvainen allergioille. Näin vältyttäisiin monilta ikäviltä seurauksilta, sillä jos pentu sitten uuteen kotiin kotiuduttuaan aiheuttaisikin uusissa omistajissaan allergisia reaktioita, olisi siitä luopuminen todella raskasta paitsi siihen jo kiintyneistä ihmisistä myös pennusta, joka joutuisi jälleen sopeutumaan uuteen perheeseen ja outoon taloon.

Joka tapauksessa villakoira on ihanteellinen rotuvalinta tarmokkaalle ihmiselle! Monipuolisten harrastusominaisuuksiensa lisäksi se on myös loistava seurakoira, joka ehdottoman uskollisuutensa lisäksi käpertyy mielellään oman ihmisensä kainaloon lämmittämään.

Virallinen rotumääritelmä löytyy Suomen villakoirakerho ry:n sivuilta.